uudet sivut osoitteessa http://kauna.arkku.net/vanu.html
© Maria S.
| Nimi | Mörkövaaran Vainaja | Rekisterinumero | VH15-018-2104 |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, ori | syntymäpäivä | 13.10.2015 3v 20.10.2015 |
| Säkäkorkeus | 150cm | Väri | Punarautias |
| Painotus | yleispainotus | Koulutustaso | HeA, 100cm, helppo |
| Omistaja | Axel (VRL-13550) | Kasvattaja | Mörkövaara |
Luonne
© Maria S.
Mörkövaaran Vainaja, jota talliporukan kesken Vanuksi kutsutaan, on ori, jota voisi helposti luulla mukavaksi työkaveriksi. Ainakin kunnes siihen on kunnolla tutustunut ja kaikki sen mahdolliset temput ovat tulleet tutuiksi.
Onhan Vanu pääasiassa aivan vaivaton hoidettava. Se seisoo kiltisti paikoillaan ja silminnähden nauttii harjattavana olemisesta. Onhan sillä tapana haistella hoitajansa taskut läpi ja se saattaa toisinaan leikkisästi tuuppia hoitajaansa etenkin kavioiden puhdistuksen aikaan, mutta nämä pikkutemput eivät olekaan se orin suurin ongelma. Mikä sitten on?
Vastaus: Vanua eivät tavalliset karsinan lukot pidättele ja jos se sattuu karsinastaan ulos pääsemään, voi olla varma, että vähintäänkin parin naapurikarsinan asukit ovat myös karkuteillä. Myöskin tarhatessa ori on kerran jos toisenkin löydetty aidan toiselta puolelta, joskus aidan yli hypäten, toisinaan taas tullaan suoraan läpi sähkölangoista. Perinteisen puuaitaisen tarhan portinhan tosin saa auki helpomminkin: hampailla. Onneksi ori tuntuu pääasiassa karkailevan omaksi ilokseen ja pysyy yleensä pihapiirissä ja on helppo saada kiinni.
Jos Vainajan ratsastettavuutta pitäisi yhdellä sanalla kuvata, olisi se arvaamaton. Toisessa ääripäässä ovat ne päivät kun ori toimii täysin moitteettomasti, mutta toisessa päässä ovatkin ne katastrofipäivät kun ori pukittelee jokaisen mahdollisuuden tullen ja sinkoilee minne sattuu ratsastajaansa kuuntelematta.
Siinä välillä tosin sitten ovat ne päivät, jolloin Vanu vaikuttaa hyvältä ja kaikki sujuu täysin arvaamatta, kunnes hevonen päättääkin ilman minkäänlaista varoitusta singahtaa täyteen pukkilaukkaan ja unohtaa samalla kaikki ratsastajan avut. Kaikkien onneksi näitä temppuja tapahtuu pääasiassa vain kouluratsastuksen parissa, joten hypätessä ratsastaja voi olla melko huolettomasti.
Mitään selitystä ei yrityksistä huolimatta ole näille kohtauksille koskaan keksitty, joten lopulta ne on vain pitänyt selittää orin luonteella. Onneksi muuten ori on oikein mukava ratsastettava. Se kuuntelee pieniäkin apuja helposti ja liikkuu hyvin omalla moottorillaan. Enemmän oria joutuu pidättelemään kuin eteen ratsastamaan. Orin helppo hallittavuus tekeekin siitä oikein mukavan ratsun niin koulu- kuin esteradoillekin.
Onhan Vanu pääasiassa aivan vaivaton hoidettava. Se seisoo kiltisti paikoillaan ja silminnähden nauttii harjattavana olemisesta. Onhan sillä tapana haistella hoitajansa taskut läpi ja se saattaa toisinaan leikkisästi tuuppia hoitajaansa etenkin kavioiden puhdistuksen aikaan, mutta nämä pikkutemput eivät olekaan se orin suurin ongelma. Mikä sitten on?
Vastaus: Vanua eivät tavalliset karsinan lukot pidättele ja jos se sattuu karsinastaan ulos pääsemään, voi olla varma, että vähintäänkin parin naapurikarsinan asukit ovat myös karkuteillä. Myöskin tarhatessa ori on kerran jos toisenkin löydetty aidan toiselta puolelta, joskus aidan yli hypäten, toisinaan taas tullaan suoraan läpi sähkölangoista. Perinteisen puuaitaisen tarhan portinhan tosin saa auki helpomminkin: hampailla. Onneksi ori tuntuu pääasiassa karkailevan omaksi ilokseen ja pysyy yleensä pihapiirissä ja on helppo saada kiinni.
Jos Vainajan ratsastettavuutta pitäisi yhdellä sanalla kuvata, olisi se arvaamaton. Toisessa ääripäässä ovat ne päivät kun ori toimii täysin moitteettomasti, mutta toisessa päässä ovatkin ne katastrofipäivät kun ori pukittelee jokaisen mahdollisuuden tullen ja sinkoilee minne sattuu ratsastajaansa kuuntelematta.
Siinä välillä tosin sitten ovat ne päivät, jolloin Vanu vaikuttaa hyvältä ja kaikki sujuu täysin arvaamatta, kunnes hevonen päättääkin ilman minkäänlaista varoitusta singahtaa täyteen pukkilaukkaan ja unohtaa samalla kaikki ratsastajan avut. Kaikkien onneksi näitä temppuja tapahtuu pääasiassa vain kouluratsastuksen parissa, joten hypätessä ratsastaja voi olla melko huolettomasti.
Mitään selitystä ei yrityksistä huolimatta ole näille kohtauksille koskaan keksitty, joten lopulta ne on vain pitänyt selittää orin luonteella. Onneksi muuten ori on oikein mukava ratsastettava. Se kuuntelee pieniäkin apuja helposti ja liikkuu hyvin omalla moottorillaan. Enemmän oria joutuu pidättelemään kuin eteen ratsastamaan. Orin helppo hallittavuus tekeekin siitä oikein mukavan ratsun niin koulu- kuin esteradoillekin.
Suku
| i. Pyriitti - |
ii. Termiitti evm |
iii. Terminaattori - |
| iie. Helmen Kaisla evm |
ie. Pilvina evm |
iei. Riemastus evm |
| iee. Pilvi-Venla evm |
||
| e. Violavanja - |
ei. Wijonne evm |
eii. Werno evm |
| eie. Lemmetär evm |
ee. U.M. Vanja evm |
eei. U.M. Kollaasi evm |
| eee. Ripsiina evm |
Kisakalenteri
KRJ (sijoituksia 0, joista voittoja 0)
